Juhlaa

Viime viikon tiistaina vietimme lähetyslinjalaisten ja Nummelan perheen kanssa 60-v juhlia. Sillä Jukka ja lähetyskurssimme Eeva täyttivät molemmat 30-v viime viikolla. Ensiksi kävimme syömässä etiopialaisessa ravintolassa ja sen jälkeen tulimme meille viettämään iltaa sekä syömään kakkua. Etiopialaisessa ravintolassa saimme esimakua siitä, millaista ruokaa tulemme tulevaisuudessa syömään. Etiopiassa paikalliset syövät lähes aina injeraa ja wottia. Injera on letun tapainen leipä, johon laitetaan kastiketta eli wottia. Kastikkeita on paljon erilaisia, kasviksista ja lihasta tehtyjä. Ruokaa syödään repimällä letusta palasia ja kastamalla sitä kastikkeeseen. Ruoka oli ihan hyvää, mutta vaatii ainakin minulle totuttelua :)

Toisen kerran pääsimme juhlimaan viikonloppuna, kun pieni Lenni-poikamme kastettiin kristittyjen joukkoon, Jumalan lapseksi. On hienoa, kun saamme jättää Lenninkin elämän Jumalan hyviin käsiin.

Myös kolmannessa uutisessamme on aihetta kiitokseen ja juhlaan! Lauantaina oli Kansanlähetyksen liittohallituksen kokous ja siellä varmistui se, että pääsemme ensi kesänä lähtemään Etiopiaan, jos Herra suo. Samassa kokouksessa päätettiin myös se, että Jukka aloittaa työt tammikuussa täällä Ryttylässä.

Tällaisia ilon aiheita tällä kertaa :)

-Kaisa

Kehitystä oikealle perustalle

Olen opiskellut tämän viikon ulkoministeriön kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön peruskurssilla. Aiheena on ollut Suomen tekemä kehitystyö ja sen tavoitteet.

Suomelle tärkeimpiä teemoja on sukupuolten välinen tasa-arvo, eriarvoisuuden vähentäminen ja ilmastokestävyys. Lisäksi kaikessa toiminnassa lähtökohtana ja perustana on ihmisoikeudet. Lisäksi työssä pyritään aina kestävään kehitykseen.

Kaikki Suomen painottamat asiat ovat todella hienoja ja tärkeitä, mutta samalla minulle on noussut epätoivoinen tunne koko kehitystyöhön. On todella vaikeaa osallistaa kehitysmaiden ihmiset johonkin mihin he eivät ole tottuneet, eivätkä näe välitöntä hyötyä. Etenkin afrikassa panostaminen tulevaan on toisarvoista nykyisten tarpeiden rinnalla, eikä asioiden kehitystarpeita ymmärretä.

Suomi ja muut länsimaat pyrkivät saamaan kehityksestä kestävää osallistamalla paikallisia kehitystyöhön. Esim. kiinalaiset ovat tunnettuja työstä, jossa paikallisia ei osallisteta, vaan työn tekee kiinalaiset. Tällöin kehitysmaiden osaaminen ei kehity. Tähän verrattuna Suomen tavoite on hyvä, vaikkei olekaan hetkellisesti tehokkain.

On kuitenkin ainakin yksi hieno keino saada aikaan muutosta. Mielestäni paras keino muuttaa kehitysmaiden ihmisten asenteita tässä asiassa on julistaa evankeliumia. Elinolojen kehitys ei ole tietenkään evankeliumin julistamisen ykköstarkoitus. Evankeliumin paljon tärkeämpi tehtävä liittyy ihmisten suhteeseen Jumalan kanssa. Se on kuitenkin myös kirkkaasti paras keino saada ihmiset rakastamaan toisistaan. Silloin ihmiset myös kehitysmaissa välittävät toisistaan.

Saadessamme rahoitusta Suomen valtiolta, emme voi kuitenkaan yhdistää evankeliumin julistamista kehitysyhteistyöhön. Saamme julistaa evankeliumia ja tehdä kehitysyhteistyötä eri yhteyksissä. On kuitenkin tiedostettava, että saamme olla avoimesti kristittyjä, myös tehdessämme kehitysyhteistyötä.

Tärkeintä on perustaa moraali ja ihmisarvo Jumalaan, eikä pyrkiä siirtämään näitä arvoja lännestä ilman perustaa. Länsimaissakin sekä kehityksen että ihmisarvon perusta on kristinuskossa. Oikealle perustalle voi paljon helpommin lähteä rakentamaan ihmisarvoista kehitystyötä.

Ei ole tehokasta viedä meidän saamia hyviä hedelmiä kehitysmaihin, vaan hedelmäpuun täytyy kasvaa siellä.

-Jukka

Uusi perheenjäsen

15.10. syntyi perheeseemme uusi jäsen. Pieni mustatukkainen poika syntyi hieman ennen kello kymmentä. Edellisenä yönä menimme Kaisan kanssa sairaalaan ja jätimme lapset kotiin. Ajankohta syntymälle oli sopiva kun lapset saivat jäädä nukkumaan papan ollessa vierailulla. Hieman meitä mietitytti miten lapset reagoisi jos heräisivät yöllä, emmekä me olisi kotona. Yö meni lapsilla kuitenkin erityisen hyvin ja he nukkuivat koko yön heräilemättä.

Pienen vauvamme syntyessä kätilöt totesivat vauvan olevan iso. Painoa pienelle oli kertynyt 4630g ja pituutta 57cm. Kaisan ja vauva viettivät pari ensimmäistä päivää sairaalassa erityisesti imetystä käynnistellessä. Nämä pari päivää sain itse viettää paljon aikaa Leevin ja Helmin kanssa kotona. Uuden lapsen syntymän lisäksi minulle tuotti iloa nuo hetket lasten kanssa. Kaikki meni hyvin myös heidän kanssa, eikä lasten ikävä äitiä kohtaan ollut liian suuri. Itse koin erityistä iloa koko perheestä uudessa tilanteessa. Saamme kiittää Jumalaa tästä suuresta
lahjasta jonka olemme perheessämme saaneet.

 Kiitokset kaikille meidän puolesta rukoilleille. Kaikki on mennyt lapsen syntymään liittyen hyvin.

-Jukka

Odottelua

Laskettu aika lähestyy ja malttamattomina odottelemme edelleen vauvan syntymää. :) Odotuksen ja jännityksen keskellä olemme kuitenkin opiskelleet ja yrittäneet käyttää päivät tehokkaasti opiskeluihin ennen vauvan syntymää. Paljon on tehtäviä, joten paremmin ne onnistuvat vielä ennen kuin vauva syntyy.

Suurena kiitosaiheena meillä on, että olemme saaneet perheellemme lähettisihteerin. Lähettisihteeriksemme lupautui Kirsti Kukkonen Polvijärveltä. Ja olemme hänestä erittäin iloisia ja kiitollisia!
Viime viikolla kävimme jälleen palaverissa tulevaisuuden näkymistämme Etiopiassa. Aiemmin olemme kertoneet, että olisimme menossa Airan kaupunkiin, mutta suunnitelmat ovat muuttuneet. Näillä näkymin suuntaisimmekin kielikoulun jälkeen Jimmaan, missä Kansanlähetyksellä on tällä hetkellä työtä ja työntekijöitä. Jimman alueella on ainakin kummilapsiprojekti, jota ollaan laajentamassa ja siinä voisimme olla mahdollisesti mukana.

Lasten suosikkipuuha syksyllä on ollut retkeily.
Syyskuussa kyläilimme siskoni Annin luona vehmaalla ja
lapset pääsivät Annin ja Fanni-koiran kanssa eväsretkelle.

Myös ensi kevään suunnitelmat ovat hieman auki. Yksi vaihtoehto on, että lähtisimme muutamaksi kuukaudeksi kielikouluun Englantiin. Mutta emme ole vielä varmoja siitä. Päätös pitäisi tehdä melko nopeasti, sillä olisimme lähdössä tammikuussa alkavalle kurssille. Muutto Englantiin olisi aika iso muutos meille kaikille, joten pidämme parempana vaihtoehtona, että opiskelisimme keväällä vielä täällä Ryttylässä itsenäisesti englantia. Tulevaisuuden kuviot ovat siis auki, joten niitä saa muistaa rukouksissa. Tarvitsemme viisautta päätöksiin.

-Kaisa

Englannin opiskelua ja maahan tutustumista

Viimeiset viikot olemme ahertaneet mm. englannin opiskelujen parissa. Opettajana meille toimii Jonathan Heeb, joka puhuu äidinkielenään englantia. Ensiksi meillä oli kahden viikon kurssi yhdessä kansainvälisyyslinjalaisten kanssa, jossa keskityimme lähinnä puheen tuottamiseen. Päivien ohjelmassa oli mm. puheiden pitämistä, keskusteluja, pelejä ja tekstien lukemista, joiden pohjalta käytiin keskusteluja. Opetusmetodit olivat monipuoliset ja on ollut hyvä päästä harjoittelemaan puheen tuottamista, sillä se on aika ruosteessa, etenkin minulla.

Nyt meille on Jukan kanssa räätälöity oma "kielikurssi", jossa on kerran viikossa lähiopetusta ja sen lisäksi opiskelemme itsenäisesti. Tällä kurssilla keskitymme taas kielen tuottamisen kirjoittamalla. Toivottavasti kielitaito kehittyy syksyn aikana, niin että olisi paremmat eväät lähteä ensi vuonna Etiopiaan.

Englannin kielen lisäksi olemme tutustuneet Etiopiaan ja tehneet kursiin liittyvää maakansiota. Olemme koonneet tietoa netistä ja kirjoista lukemalla sekä haastattelemme Etiopiassa olleita henkilöitä. On ollut innostavaa saada lisää tietoa maasta.

Perjantaina kävin erään entisen lähetin luona kylässä ja keskustelimme monta tuntia maan oloista ja työn tarpeista. Sain kuulla erilaisista ötököistä, ruuasta, seurakuntaelämästä, ihmisten arjesta jne. Erityisen mielenkiintoista oli kuulla millaista elämä on maaseudulla Länsi-Etiopiassa, jonne mekin todennäköisesti olemme kielikoulun jälkeen menossa. Erityisesti tyttöjen ja naisten huono asema maaseudulla pysäytti miettimään asioita. Esimerkiksi maaseudulla esiintyy edelleen tyttöjen ympärileikkaamista, myös kristittyjen parissa sekä naisten kaltoinkohtelu on yleistä. Se herätti myös ajatuksia siitä, millaisia työtarpeita siellä olisi. Myös elämä on melko alkeellista, esimekriksi ruoka valmistetaan ulkona erillisessä majassa ja ruuaksi on usein injeraa, ohutta leipää, johon on erilaisia kastikkeita. Ruoka hankitaan torilta ja sieltä saa moniuolisesti mm. vihanneksia ja hedelmiä.

Ensi viikolla lapset saavat myös ensimmäiset rokotukset, joita on tulossa myöhemmin vielä useita lisää. Käymme ottamassa tuberkuloosi rokotteet ja niihin liittyy myös testit, joissa testataan onko lapsi sairastanut tubia aikaisemmin. Joten kaksi pistoskertaa tiedossa molemmille lapsille. Syntyvä vauvamme saa rokotuksen suoraan sairaalasta.


Rukousaiheita:
- Ensi viikon vierailut perhekerhoissa Tampereella
- Opiskelut
- Lasten rokotukset
- Etiopian ihmiset maaseudulla

-Kaisa

Syksy tuo uutta

Syksy on jälleen saapunut ja opistolla on uudet opiskelijat ja uusi lukukausi. Jälleen on mukava tutustua uusiin ihmisiin sekä jatkaa lähetyslinjan opintoja.Meille tuleva lukukausi on keväästä aika reilusti poikkeava. Keväällä meillä oli paljon lähiopetusta, mutta syksyllä yhteistä opetusta muiden linjalaisten kanssa on vähemmän. Nyt olemme aloittamassa kahta hieman laajempaa työtä kohdemaahamme ja työhömme liittyen. Teemme Etiopiasta maakansion,johon keräämme tietoa eri aihepiireistä. Kurssityönä aloitamme tutkimustyötä kansanlähetyksen tekemistä kehitysyhteistyöprojekteista. Pyrimme erityisesti miettimään, että mikä hankkeissa on onnistunut ja missä olisi ollut parantamisen varaa. Odotamme mielenkiintoisia havaintoja kehitysyhteistyöraporttien parissa. Yhtään raporttia emme tosin ole vielä nähneet, joten niiden mielenkiintoisuus jää nähtäväksi. Toivomme, että saamme tulokseksi jotain mielenkiintoista jaettavaksi myös lähettäjillemme.

Opintojen ohella syksyn odotukset ovat tulevassa lapsessa. Aikaa laskettuun aikaan on alle kaksi kuukautta, joten jännittävät ajat alkaa lähestymään. Rukousaiheena on loppuraskauden hyvin sujuminen. Lapsi on kasvanut hyvin ja kehittyy hieman toivottua suurempana. Rukoilemme myös, että osaisimme lapsen syntymän jälkeen huomioida kaikkia lapsia tasapuolisesti, ettei kukaan tuntisi oloaan toisia vähempiarvoiseksi.

-Jukka

Opiskelut jatkuu

Arki on jälleen palannut perheeseemme loman jälkeen.
Heinäkuussa KL-päivien jälkeen saimme viettää noin kuukauden mittaisen loman. Kesä on ollut aurinkoinen ja haikeudella olemme todenneet, että lämpimimmät päivät ovat takana ja on syytä valmistautua syksyn odotukseen. Lomalla nautimme perheen yhteisestä ajasta ja teimme muutaman päivän reissuja mökille sekä sukulaisten ja ystävien luo eri puolille Suomea. Oli mukava viettää runsaasti aikaa koko perheen voimin ja lapsetkin nauttivat monista kesän iloista! :)

Lähettipäivien lauantai-illan grillijuhlasta

Kesällä, lomailun keskellä olimme mukana Donkin kesäleirillä, jossa saimme viettää aikaa 9-10 vuotiaiden lasten kanssa erityisesti raamattuopetuksen merkeissä. Kesäloman loputtua, elokuun alussa, saimme mukavan startin opiskeluihin lähettipäivien merkeissä. Oli mukavaa tavata monia tuttuja lähettejä sekä tutustua uusiin ihmisiin. Erityisen hienoa lähettipäivillä oli kuulla ajankohtaista tietoa lähetyskentiltä ja rukoilla yhdessä yhteisen työn puolesta. Päivien aikana saimme kokea yhteyttä uusien ja vanhojen lähettien välillä. Lähettipäivät jäivät mieliimme erityisen hyvänä kokemuksena ja uskon, että jatkossa niiden merkitys vielä kasvaa kun olemme olleet kentällä.

Rukousaiheita:
- voimia opiskeluihin
- lapsille sopeutumista takaisin päivähoitoon
- vauvan odotus
- tulevan työnkuvan selkeytyminen