Hyvää joulua!

Haluamme toivottaa kaikille lähettäjille rauhallista ja siunattua Jeesuksen syntymäjuhlaa. Kiitos kaikille lähettäjille, lähettäville seurakunnille ja kansanlähetyspiireille mukana kulkemisesta kuluneen vuoden aikana. Kiitos kaikista rukouksista, jotka ovat kantaneet meitä. Suuret kiitokset myös kaikista muistamisista joilla olette ilahduttaneet perhettämme. Iloitsemme teistä kaikista!

"Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan. Hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas." Jesaja 9:6

Jouluterveisin,
Jukka, Kaisa, Leevi, Helmi ja Lenni

Suomessa

Pääsimme lopulta kaikki Suomeen ja matkat sujuivat hyvin. Lennikin on jo paremmassa kunnossa, vaikka vielä on hieman flunssainen. Nyt nautimme lumisesta ja talvisesta Suomesta.

Tässä vielä yksi loistava joululaulu kuunneltavaksi.

Hyvästi Bournemouth ja Christchurch!

Kotipihalla Bournemouthissa.

Viime perjantaina vietimme kielikoulun joulujuhlaa ja samana iltana pakkasimme kotimme kasaan. Tunnelmat oli haikeat, kun jätimme yhden kodin taas taakse ja hyvästelimme uudet ystävät. Meillä on ikimuistoiset kolme kuukautta takana Englannissa!

Lauantaina matkustimme bussilla Pohjois-Englantiin tapaamaan minun siskoa. Tarkoituksemme oli matkustaa huomenna Suomeen, mutta Lenni sairastui viikonloppuna niin pahasti, ettei ole viisasta lentää vielä huomenna.  Lennillä on flunssa, korvatulehdus ja hengen ahdistusta. Kävimme eilen lääkärissä ja saimme hyvät lääkkeet ja olo on kohentunut huomattavasti. Paikallinen lääkäripäivystys toimi loistavasti, saimme ajan nopeasti ja muutenkin palvelu oli hyvää!

Minä jäin Lennin kanssa tänne vielä toipumaan, mutta Jukka matkusti Leevin ja Helmin kanssa Lontooseen ja he lentävät huomenna suunnitellusti Suomeen. Loistavasti Jukka oli selvinnyt junamatkoista kolmen ison matkalaukun, kahden lapsen ja rattaiden kanssa perille. Jo pelkkä ajatus lasten (ja laukkujen) kanssa ruuhkaisessa junassa ja juna-asemilla saa hien pintaan.. ;) Minun ja Lennin on tarkoitus matkustaa perjantaina Suomeen, jos vointi sallii.

Etiopiasta ei ole mitään uutta kerrottavaa... Rukoilkaa edelleen tulevaisuutemme ja työkuvioiden selkiytymisen puolesta. Rukoilkaa myös, että Lenni parantuisi  ja etten minä sairastuisi.

Siunattua joulun odotusta blogimme lukijoille!

Kaisa

Soutamista ja huopaamista

Täällä Englannissa vietellään kahta viimeistä viikkoa. Ilma on pikkuhiljaa viilentynyt täälläkin jo lähelle nollaa. Samalla kun Englannin "komennus" on päättymässä, niin epävarmuus tulevasta alkaa taas olla mielessä.

Jokin aika sitten aloimme kyselemään Ryttylän suunnalta mahdollisia vaihtoehtoja, jos Etiopian työlupakuviot eivät selviä. Päädyimme miettimään väliaikaista lähetystyötä toisella kentällä. Hetki sen jälkeen saimmekin sitten viestin, että kurssikaverimme Anna on saamassa työluvan ja pääsi lopulta lähtemään Etiopiaan tänään. Samalla kuulimme toiveita, että työlupia saadaan mahdollisesti eteenpäin myös meidän osalta. Teimme siis kurssinmuutosta toiselle kentälle ja sitten käänsimme kelkkamme jälleen Etiopian suuntaan.

Etiopiassa oli kokous kirkon keskustoimistolla, jossa he päättivät meidän kutsumisesta. Siellä todettiin, että yksi meille hankittu puoltokirje ei täyttänyt kirkon vaatimuksia, vaikka sen kirjoittaja oli saman kirkon synodi Jimmassa. Lisäksi Jimman synodilta vaaditaan toisenkin lomakkeen täyttämistä, josta työtoverimme Etiopiassa eivät olleet edes kuulleet.

Emme tiedä kauanko tämä taas viivästyttää meidän asioita mutta se sai aikaan sen, että joudumme sittenkin suunnitelemaan jotain muuta kuin Etiopiaan lähtöä tammikuulle. Mutta Jumala yksin tietää mihin lopulta päädymme. Uskomme, että meitä johdatetaan kun kuljemme rukoillen.

-Jukka

Joulukalenteri

Näin marraskuun viimeisenä iltana ja ensimmäisenä adventtina on mukava laittaa linkki Suuressa Mukana joulukalenteriin. Olen saanut olla pieneltä osaltani mukana toteuttamassa tätä hienoa joulukalenteria. Viime keväänä olin töissä Kansanlähetyksen toimistolla ja sain tehdä mm. suuressamukana.fi ja nyt siellä saa aukoa joka aamu jouluun asti kalenterin luukkuja.

Linkki kalenteriin: suuressamukana.fi/joulukalenteri

Ja muistakaahan osallistua luukuissa oleviin arvontoihin :)

-Jukka

Ystävämme Liisa ja Kaisa

Hei Sadeharjujen lähettäjät! 

Helmi ja Kaisa

Tällä kertaa teitä tervehtivät lastenhoitajat Kaisa ja Liisa! Meistä on kuulemma kyselty ja siksi lupasimme kirjoittaa jotain itsestämme ja työstämme täällä Englannissa. Tutustuimme Sadeharjun perheeseen kaksi vuotta sitten Ryttylässä opiskellessamme siellä Kansanlähetysopiston raamattulinjalla. Leevin kanssa leikimme usein ruokalassa ja pihalla ja kävelemään opetteleva Helmi oli ilonamme raamattuluennoilla. Viime keväänä teimme tahoillamme päätöksen lähteä Sadeharjujen avuksi Etiopiaan. Työlupa-asioiden myötä kohteeksi tulikin sitten Etelä-Englanti, mikä sekin sopi meille ihan mainiosti.

Kaisan terveiset: 
Olen Kaisa Loikala, 24, ja ammatiltani olen farmaseutti. Valmistumisen jälkeen olen kuitenkin viettänyt muutaman välivuoden. Ensin opiskelin vuoden verran Kansanlähetysopiston raamattulinjalla Ryttylässä, missä tutustuin Sadeharjuihin sekä Liisaan, ja sen jälkeen työskentelin vajaan vuoden Bulgariassa hoitaen toisen lähettiperheen lapsia. Alun alkujaan lähtöni Sadeharjujen mukaan  oli vitsi kaveriporukan kesken, mutta viime kevään aikana vitsistä alkoi pikkuhiljaa tulla totta ja täällä sitä nyt ollaan. Olehan siis varovainen mitä vitsailet, Jumalalla tosiaan on huumorintajua! ;) Nyt iloitsen siitä, että saan olla jakamassa tätä elämän vaihetta Sadeharjujen ja erityisesti lasten kanssa. Tämä vaihe on suurien muutosten aikaa lasten vielä niin pienissä elämissä ja iloitsen, että voin täällä Englannissa olla lapsille se Suomesta tuttu ja suomea puhuva leikkikaveri, jonka kanssa on turvallista hämmästellä vierasta kulttuuria ja kieltä. Nautin lasten kanssa touhuamisesta ja onkin hienoa olla sillä tavalla mukana lähetystyössä. Uskon, että nämä kolme kuukautta opettavat minulle paljon; kielitaidon lisäksi paljon minusta itsestäni sekä Jumalasta.

Liisan terveiset:

Lenni ja Liisa

Olen Liisa Antola, 34, siviiliammatiltani luokanopettaja. Viime vuonna opetin Salossa ekaluokkalaisia, mutta olen nyt tämän lukuvuoden sieltä opintovapaalla, jotta voin reissata Sadeharjujen lastenhoitoapuna. Ajatus tästä alkoi elää jo Ryttylässä kaksi vuotta sitten, mutta vähitellen se alkoi muuttua todeksi. Odottelen kovasti Sadeharjujen työlupa-asioiden selviämistä, koska tarkoitus olisi olla heidän apunaan vielä ensi kevään ajan. Oli suuntana sitten Etiopia tai joku muu, olen onnellinen siitä, että saan olla ”Suuressa mukana” ja näin mukana lähetystyössä tavalla, joka tuntuu minulle omalta. Saan olla antamassa apua, mutta koen olevani myös itse saavana osapuolena oppimassa uutta ja nauttimassa lasten kiintymyksestä. Koen, että tämä on minulle ammatillisestikin opettavainen kokemus, koska opetan työssäni paljon myös englantia aloittelijoille. Täällä saan siis olla paitsi haastamassa ja kehittämässä omaa kielitaitoani, myös seuraamassa läheltä, miten Leevi ja Helmi omaksuvat englannin alkeita aidossa kieliympäristössä.


”Hello Leevi, hello Helmi, hello Lenni, it's nice to see you here!” 
Hoitopäiviä vietämme yleensä Bournemouthissa Sadeharjujen kotona. Siellä sisällä yökyläleikkiä peittoveneessä, ”uimme” sängyllä, hypimme sohvalta ”mereen”, matkustamme lentokoneessa tai junassa, hoidamme nukkevauvoja nimeltä SusannaN ja Eija, luemme kirjoja, laulamme suomeksi ja englanniksi. Säät ovat olleet varsin sateisia, mutta yleensä käymme silti aamupäivisin ulkoilemassa joko leikkipuistossa tai muuten seikkailemassa. Olemme esim. löytäneet paljon etanoita, joilta olemme sitten suomeksi ja englanniksi laulaen kyselleet sääennusteita.

Kerran viikossa lapset tulevat hoitoon meille Christchurchiin (tai Kaistöötsiin, kuten Helmi sanoisi) lyhyen junamatkan päähän. Siellä käymme seurakunnan lastenkerhossa, jossa on paljon vapaata leikkiä, mutta myös ohjattu musiikkiosuus. Yksi parhaista jutuista on ollut naamiaisasulaatikko, josta löytyy esim. prinsessamekkoja ja formulakuski- ja palomiesasu. Musiikkihetkessä hittejä ovat olleet nokkahuilut, tikkarin muotoiset rummut ja saippuakuplat. Ja on ollut kiva huomata, että muutamat laulut sujuvat lapsilta jo iloisesti englanniksi. Lähes joka päivä laulamme kotonakin laulua ”Row, row, row a boat”. Lisäksi olemme harjoitelleet nimen ja iän kysymistä ja kertomista sekä numeroita ja eläimiä.

Lenni ei ihan vielä ole päässyt kielikylpyyn, vaan opettelee eläinten nimiä ja ääniä suomeksi. Nyt on tutti jäänyt historiaan ja sen myötä Lenni kyllä kommunikoi jo varsin paljon. Hyvin on Lennikin pärjännyt päivät meidän kanssamme, aamuisinkaan ei ole tullut mitään ikäväkriisejä äidin ja isän lähtiessä kouluun. Välillä Lenni on kuitenkin aika sylipoika ja siksi on todella hyvä asia, että meitä on kaksi lastenhoitajaa, kun myös Helmi ja Leevi kaipaavat leikkikavereita ja virikkeitä vieraassa (kieli)ympäristössä.

Aika lentää kuin siivillä ja enää onkin jäljellä neljä viikkoa täällä Englannissa. Kiitollisin mielin nautimme olostamme täällä ja kiitämme teidän rukoustuestanne. Siunausta jokaisen loppuvuoteen! :)

Kuvaterveiset

Nyt alkaa olla puolivälissä meidän Englannin jakso. Elämä täällä on sujunut mukavasti, vaikka välillä olemme kaivanneetkin Suomesta asioita, kuten sukulaisia, ystäviä, omaa autoa, hyviä leikkipuistoja jne. Viime viikonloppuna siskoni Päivi oli James- poikansa kanssa meillä kylässä ja se piristi kovasti meitä kaikkia! :) Erityisesti Leeville oli tärkeää, kun sai muutamaksi päiväksi leikkikaverin, jonka kanssa on yhteinen kieli.

Tiistaisin lapset käyvät kerhossa
Christchurchissa, joten viemme heidät
 kouluun mennessä Kaisan ja Liisan luo.

Tässä pari kuvaa Christchurchista

Tässä meidän kielikoulu. Koulussa on neljä opettajaa
ja niiden lisäksi muutama muu työntekijä. Opiskelijoita siellä on
noin 20-30. Uusia opiskelijoita tulee melkein joka maanantai
ja opiskelijat ovat siellä eri pituisia jaksoja. Osa yhden
 viikon ja osa useamman kuukauden, tavallisin opiskeluaika
taitaa olla 1-3 kuukautta.

Jukka ja Leevi kävivät ihmettelemässä Stonehengeä ja Salisburyn
katedraalia, joka on Britannian suurin katedraali ja yksi Euroopan
suurimmista.

Pari viikkoa sitten kävin Helmin, Liisan ja Kaisan
kanssa Brownsea- saarella. Menimme ensiksi junalla
viereiseen kaupunkiin Pooleen ja jatkoimme sieltä laivalla
saareen. Päivä oli mahtava! Yksi Helmin suosikeista
oli puista rakennettu leikkipuisto. Vaikka saari oli suurimmaksi
osaksi perusluontoa ja metsää, jota Suomessa on
jokapuolelle, oli rentouttavaa päästä pitkästä aikaa eroon
kaupungin jatkuvasta hälinästä ja nauttia luonnosta.

Saarella oli myös hyvät maisemat ja merenrantaa,
mistä Helmin kanssa keräsimme simpukoita ja
kiviä. Retki oli erittäin onnistunut ja teimme
 seuraavana viikonloppuna retken samaan paikkaan
Päivin ja Jamesin kanssa.

Merenrantaa Bournemouthissa.

Ikkunastamme näkyi tänään upea sateenkaari.

-Kaisa

Lenni 1-v.

Ensimmäiset kaksi viikkoa olivat lämpimiä ja
ehdimme nauttia rannalla olemisesta. Nyt sää
on ollut syksyinen ja sateinen. Tälle viikonlopulle
on tosin luvattu vielä 20 C.

Lenni täytti tällä viikolla 1-vuotta. Uskomattoman nopeasti on vuosi vierähtänyt ja meidän vauvasta on kasvanut touhukas pikkutaapero :) Isommat synttärijuhlat pidimme jo Suomessa, mutta täällä juhlimme synttäreitä Liisan ja Kaisan kanssa. Leevi sai valita lähikauppamme suuresta kakkuvalikoimasta täytekakun. Synttärisankari oli alkuviikon kipeänä, mutta on nyt paremmassa kunnossa. Toivotaan ettei flunssa tartu meihin muihin.

Elämä täällä on alkanut tuntua arjelta. Aamuisin Liisa ja Kaisa tulevat lasten luokse ja me Jukan kanssa lähdemme junalla kouluun, hieman kahdeksan jälkeen. Matkalla kielikouluun näemme paljon koulupuvuissa kouluun meneviä lapsia ja töihin kiiruhtavia aikuisia. Opiskelupäivät kestävät yhteen ja joinakin päivinä toinen meistä on jäänyt iltapäivän ylimääräisille tunneille, kulttuuri tunneille, urheilemaan tai bible studyyn. Olemme kotona yleensä kahden aikaan ja illalla lasten mentyä nukkumaan teemme läksyt. Arkipäivät ovat siis aika tiiviitä ja energiaa kuluttavia.

Englannin kielikin alkaa vähitellen taipua paremmin. Toisinaan on kuitenkin hetkiä, että puhuminen takkuaa ja tuntuu, että kaikki englannintaidot katoaa mielestä. Vieraan kielen ympäröimänä oleminen on välillä väsyttävää, mutta eiköhän pari lisäkuukautta tuo sujuvuutta puhumiseen.

Lapset ovat hyvin sopeutuneet Englantiin muuttoon. Liisa ja Kaisa ovat jaksaneet tehdä kaikenlaista lasten kanssa, joten lapset ovat viihtyneet heidän kanssaan hyvin. Lapset ovat myös innokkaasti opetelleet englantia, he muistavat tervehtiä ihmsiä sanomalla 'Hello' ja lähtiessä sanovat 'Bye'. He myös kertovat innokkaasti oman nimensä.

Etiopian työlupa-asia ei ole edelleenkään edennyt. Odottelua, odottelua, odottelua... Sama toiveemme siis jatkuu, että jatkatte rukousta tulevaisuutemme puolesta. Kiitos rukouksista ja kaikesta tuesta! On ollut kiva saada myös vietejä ja kuulla teidän kuulumisia. Ne piristävät kovasti!


Terveisin,
Kaisa

Leevi kakkua valitsemassa.

Kielikoulussa koko perhe on otettu hyvin vastaan ja
voimme  osallistua lasten kanssa koulun järjestämään
vapaa-ajan toimintaan, retkille yms. Pari viikkoa
sitten olimme retkellä Wellsissä ja sen ympäristössä.

Here we are!

Täällä sitä nyt ollaan ja ihmetellään elämää Englannissa! :) Vaikka lähtöön liittyikin paljon haikeutta emmekä ole vielä varsinaisessa kohdemaassa, niin oli mahtava fiilis päästä vihdoinkin matkaan. Matkat Suomesta Englantiin sujui hyvin lasten kanssa. Lapset jaksoivat hyvin ensin kolmen tunnin lentomatkan ja sen jälkeen noin neljän tunnin bussimatkan. Liisa ja Kaisa (lastenhoitajat) tulivat samalla lennolla tänne, joten se auttoi paljon asiaa. Olemme edelleen väsyneitä Suomen kodin siivoamisen ja pakkaamisen jäljiltä. Olemme saaneet nukuttua täällä muuten hyvin, mutta lapset elävät vielä Suomen ajassa ja heräävät paikallista aikaa viideltä ;) Jospa ne pian oppisivat Englannin aikaan...

Ensimmäiset pari päivää olemme tutustuneet uuteen ympäristöön ja olemme hoitaneet erilaisia käytännön asioita. Tänään meillä oli ensimmäinen päivä kielikoulussa, joka sisälsi lähinnä kielitestejä ja niiden perusteella meidät jaetaan opiskeluryhmiin. Huomenna alkavat varsinaiset opiskelut. Lapsilla oli mennyt hienosti ensimmäinen päivä lastenhoitajien kanssa kotona. Uskon, että kaikki hoituu jatkossakin hienosti, koska meillä on loistavat lastenhoitajat! Olemme heistä erityisen kiitollisia.

Hyvin olemme siis päässeet alkuun täällä!

Kaisa

Näkemiin Ryttylä

Tavarat on pakattu ja laukut valmiina. Huomenna lähdemme aamulennolla kohti Lontoota.

Tavarasta ja kodista luopuminen on ollut kova urakka kolmen pienen lapsen kanssa. Mutta hommasta selvittiin. Viimeiset tavarat jätettiin omaan autoon n. klo 22. Mutta nyt on aikaa hengähtää, sillä aamulla lähdemme lentokentälle hieman viiden jälkeen. Siivous- ja pakkausurakka oli raskas ja toivommekin, että aika Englannissa toisi mukanaan myös hieman lepoa.

Myös lapset ovat valinneet muutamia tavaroita mukaan. Mukaan mahtuu monenlaista tekelettä joiden arvoa aikuiset eivät aina ymmärrä, esim. itse tehty tammenterhopeli ja paperista taiteltu kravatti.

Tällä viikolla saimme myös kuulla, että työlupa prosessi Etiopiassa on edennyt. Tarvittavia asiakirjoja on saatu hankittua, mutta edelleen on matkaa työlupien saamiseen.

Rukoillaan, että kielikouluaika Englannissa sujuisi Jumalan tahdon mukaisesti ja että pidemmän tähtäimen työkuviot selkeytyisivät.

-Jukka

Englantiin

Seurakuntavierailulla Leppävirralla

Nyt olemme vihdoin saaneet selvyyttä syksyn suunnitelmista ja olemme lähdössä kolmen kuukauden kielikurssille Englantiin. Meistä kumpikaan ei saa tällä hetkellä työlupaa Etiopiaan. Minulle vielä yritetään hakea kummilapsiprojektiin työlupaa, jos se kuitenkin tulisi syksyn aikana. Seuraava suunnitelma Etiopiaan lähtöön on ensi tammikuu.

Tulevasta kielikoulusta on varmasti hyötyä, lähdemmepä töihin sitten mihin maahan tahansa. Kielikoulu sijaitsee Etelä-Englannissa Christchurchissa ja kotimme on viereisessä kaupungissa Bournemouthissa.

Kaksi viikkoa sitten lähtömme varmistui työnantajan puolesta ja siitä asti olemme etsineet meille sopivaa asuntoa. Asunnon löytyminen näin nopealla aikataululla ja meidän kokoiselle perheelle alkoi jo tuntua toivottamalta. Kielikoulu käytti hyväkseen omia verkostojaan ja etsivät meille sopivaa vaihtoehtoa. Vihdoinkin maanantai-iltana Jukka löysi meille kohtuuhintaisen ja -kokoisen asunnon, jossa voimme asua kielikoulun ajan. Se oli suuri helpotus, sillä vasta sen jälkeen pystyimme ilmoittautumaan virallisesti kielikouluun ja pian pitäisi varata myös matkat.

Lapset odottavat kovasti Englantiin muuttoa. Leevi ja Helmi odottavat erityisesti James-serkun tapaamista, joka asuu Englannissa. Leevi on pakkaillut suurella innolla jo kaksi viikkoa reppua ja matkalaukkua. Molemmat ovat täyttyneet vähitellen ja tavarat ovat, ihme kyllä, pysyneet visusti repussa. Kun itsekin saisi edes ripauksen tuota 4-vuotiaan intoa pakata ja valmistella lähtöä, niin olisimme hoitaneet pakkaamisen melko ripeästi ;)

Helmi lähdössä kyläilemään :) Tulevat
lastenhoitajamme Liisa ja Kaisa
muuttivat tänne Ryttylään, joten Leevi ja
Helmi halusivat heti kyläillä heidän luonaan.

Pakkaamme ennen Englantiin muuttoa kotimme pahvilaatikoihin. Olemme pyrkineet luopumaan mahdollisimman paljon kaikesta ylimääräisestä, ettei turhia laatikoita tarvitsisi säilytellä. Englannista palaamme Suomeen joulukuussa ja toivomme, että pian sen jälkeen saisimme suunnata kohti Etiopiaa.

-Kaisa


Rukousaiheita:
- työlupa-asiat Etiopiassa
- Englantiin muutto

Työlupaprosessista

Meidän työlupahakemuksemme Etiopiaan muuttuu. Mekane Yesus kirkon edustaja oli kertonut, ettei Kaisa tule saamaan työlupaa kummilapsiprojektiin. Etiopiassa on jokin uusi sääntö tai laki, jonka mukaan sairaanhoitaja voi saada työluvan vain sairaalan tai klinikan kutsulla.

Tästä johtuen olemme jälleen uudessa tilanteessa, joka ei ole ainakaan miellyttävämpi kuin aiempi, pelkkä lähdön siirtyminen käytännön syistä johtuen. Nyt vaihtoehtoja kartoitetaan työlupien osalta pikaisesti Etiopiassa. Tarkastelun alla on nyt se, että voisinko minä saada työluvan kummilapsiprojektiin. 

Itse olemme hieman epäilevillä mielillä tuon suhteen. Tekniikan koulutus kummilapsiprojektissa ei kuulosta olevan sen parempi kuin sairaanhoitajankaan. Saattaa kuitenkin olla että työluvan saanti voisi onnistua, koska minun koulutus on korkeampi kuin Kaisan. Ja toiseksi, diplomi-insinööri ei varmaankaan kuulu tuollaiseen periaateryhmään, jolta vaaditaan jotain erityistä, kuten kirkon tai klinikan kutsu.

Odotamme pikaista informaatiota Etiopian kentältä siitä, mikä mahtaa olla todennäköisyys, että saisin työluvan. Sen perusteella lähdemme sitten suunnittelemaan syksyn ohjelmaamme. Joitain vaihtoehtoja meillä on mielessä, mutta mikään niistä ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta kielikoulun aloittamisen rinnalla.

Rukoillaan että Jumalan tahto tapahtuisi myös jatkossa meidän perheen elämän ja suunnitelmien suhteen. Vaikka odottelu ja epätietoisuus on välillä raastavaa, saamme kuitenkin elää luottaen Jumalaan jokaisessa asiassa.

-Jukka

Kansanlähetyspäiville

Olemme menossa koko perheellä Jyväskylään Kansanlähetyspäiville. Meitä voi tulla jututtamaan lähetyskahvilaan perjantaina klo 17-19 ja lauantaina klo 9-11, 13-15 ja 17-19.

Lähtöajan muutos ja asunto Etiopiassa

Olemme saaneet hiljattain kaksi uutista Etiopiasta. Ensin saimme kuulla, että meidän elokuun alkuun suunniteltu lähtö siirtyykin kuukaudella eteenpäin. Näillä näkymin olemme siis lähdössä vasta syyskuussa ja kielikoulu alkaa syyskuun lopussa.

Syitä tähän muutokseen oli useita, mutta mainitaan tärkeimmät. Kun menemme ensimmäistä kertaa maahan, hankimme ID-kortin heti maahan saapumisen jälkeen. Tämä täytyy uusia vuosittain jokaisen työluvan kohdalla, joten meidän täytyy olla Etiopiassa joka vuosi tuohon aikaan. Tästä syystä työtoverimme Etiopiassa päättivät, että on parempi saapua vasta syyskuussa, jolloin tämä prosessi ei häiritse liikaa kesälomilla matkustamista. On myös hyvä, että saamme nyt kuukauden enemmän aikaa odottaa työluvan saamista täällä kotimaassa.

Toukokuusta elokuulle Etiopiassa on sadekausi, joten meidän on varmasti myös mukavampi mennä Etiopiaan sadekauden jälkeen, kun maa vihertää. Kesä on myös erityisen mukavaa aikaa viettää Suomessa.

Tuleva asunto Etiopiassa

Saimme kuulla myös, että meille on vuokrattu talo Addis Abebasta aivan kansanlähetyksen vierastalon ja kielikoulun läheltä. Meidän ei tarvitse kulkea siellä päivittäin automatkoja, vilkkaan liikenteen keskellä.

Talo on kohtuullisen iso ja kaksikerroksinen. Meidän tulevat lastenhoitajat tulevat siis luultavasti asumaan yläkerrassa ja meidän perhe alakerrassa. Mutta lopullinen järjestely jää tietenkin sitten paikanpäälle.

-Jukka

Autoilusta

Viime viikolla tilasimme Trafilta etiopialaista ajokorttia varten englanninkieliset paperit.  Liikkumisen kannalta auton käyttö Etiopiassa on aika välttämätön.

Liikenne Etiopiassa on melkolailla erilaista kuin täällä Suomessa. Tässä pari videon pätkää liikenteestä. Toinen video on Addis Abebasta pääkaupungista ja toinen on Kansanlähetyksen lähetin Aki Tuppuraisen reissulta maaseudulla. Tässä vähän esimakua tulevasta :)

Ennen Etiopiaan muuttoa luovumme myös omasta autosta täällä Suomessa. Meillä on vuoden 2004 Ford Focus C-max. Sen parempia myyntipuheita en osaa pitää, joten jos joku on kiinnostunut ostamaan sen, niin voi kysellä Jukalta lisää :)

Kaisa

Vierailuja ja työluvan odottelua

Kahtena edellisenä viikonloppuna olemme vierailleet minun ja Jukan kotiseuduilla. Huhtikuun viimeisenä viikonloppuna meillä oli muutama vierailu Pohjois-Karjalassa ja sunnuntaina matkaan siunaaminen Liperin kirkossa. Viime viikonloppuna olimme Seinäjoella.

Olemme saaneet seurakunnilta erilaisia lahjoja lähtöjuhlissa.
Leevillä on uusi lentskari reppu ja Helmillä  uudet lapaset
sekä villasukat heti käytössä.

Vierailut ovat olleet meille taas suurena rohkaisuna. Vierailuilla on parasta se, että saa tavata lähettäjiä kasvotusten. Oli ilo tavata tuttuja sekä tutustua uusiin ihmisiin. On ollut hienoa kuulla, että meidän puolesta rukoillaan ja että myös meille ennestään tuntemattommat ihmiset rukoilevat puolestamme säännöllisesti. Arvostamme sitä suuresti ja olemme siitä kiitollisia.

Kotona elämä on tavallisen arjen lisäksi yhä enemmän pakkaamista ja tasaisesti rokotuksilla käymistä. Edelleen odotamme työlupaa Etiopiaan, niistä ei ole mitään tietoa. Työluvan saaminen onkin iso rukousaihe. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin reilun kahden kuukauden päästä olisi tarkoitus matkustaa Etiopiaan... Pientä jännitystä ja suurta odotusta on ilmassa, että miten työlupien kanssa käy. Olemme kuitenkin luottavaisin mielin, että kaikki menee niinkuin on tarkoitus.

-Kaisa

Rauhallista pääsiäisen aikaa kaikille

Pätkä pääsiäiseksi:

Rauhallista pääsiäisen aikaa kaikille blogin seuraajille.
Kiitos kaikille jotka olette meidän elämää seuraamassa ja meitä rukouksin tukemassa.

-jukka

Lupsakat terveiset Savosta

Kahtena huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna vierailimme Kuopiossa. Ensiksi olimme Kallaveden seurakunnassa ja viime sunnuntaina Tuomiokirkko seurakunnassa. Molemmissa kirkoissa olimme ensiksi messussa mukana ja sen jälkeen meillä oli lähetystilaisuus. Viime sunnuntaina olimme myös Kuopiossa Kansanlähetyksen Sanan ja yhteyden illassa. Tilaisuuksissa oli jälleen kerran mukava tavata lähettäjiä ja saada heiltä rohkaisua.

Bonuksena viime viikonlopun reissulle oli ystäviemme häät Lahdessa. Lauantaina olimme ensikisi juhlissa ja sieltä jatkoimme sitten matkaa Varkauteen.

Reissujen aikana olemme majoittuneet minun sukulaisten luona Leppävirralla ja Varkaudessa. Äitini siskot asuvat siellä ja ovat sopivasti matkan varrella. On ollut kiva tavata heitä ja lapset ovat nauttineet tätien ja setien huomiosta ja leikeistä heidän kanssaan.

Toki tälläiset reissut vievät myös voimia. Pienten lasten kanssa matkustaminen ja useissa tilaisuuksissa kiertäminen ei ole aina yksinkertaista, mutta hyvin olemme tähän asti selvinneet. Tosin kirkon penkissä paikallaan pysyminen ei ole aina helppoa... Onneksi lapset tykkäävät matkustamisesta ja ovat tottuneet istumaan autossa ja tapaamaan ihmisiä. Usein lapset leikkivät kotonakin pakkaamista ja yökyläilyä, taitaa olla jo lähetyslapsen identiteettiä :) Leevi ja Helmi juuri keskustelivat tuossa vieressä matkustamisesta. Leevi kysyi Helmiltä, että onko kiva matkustaa ja Helmi vastasi JOO! Leevi kertoi, että on monen monta matkaa vielä edessä ja sitten lähtivät leikisti retkelle.

Pääsiäisen vietämme kotona rauhoittuen ja ensi viikolla suuntaamme Pohjois-Karjalaan.

Siunattua pääsiäisen aikaa!

Kaisa

Terveiset Kontiolahdelta ja Lieksasta

Perjantai-aamuna pakkasimme auton ja ajelimme Pohjois-Karjalaan kevään ensimmäisille seurakuntavierailuille. Vierailujen lisäksi saimme viettää aikaa mummolassa,  kävimme kummipojan synttäreillä ja ystävien luona kylässä. Tiivis,  mutta ehdottomasti hyvä viikonloppu.  Tänään kotimatkalla takapenkillä oli hiljaista useamman tunnin,  reissu taisi verottaa siis lapsiltakin voimia,  kun uni maistui.

Perjantaina olimme mukana Kontiolahdella lähetysillassa. Illassa kerroimme kuulumisiamme ja tulevasta työstämme. Illassa saimme myös maistaa etiopialaista iltapalaa,  injeraa ja linssiwottia. Oli hyvää! Injera leipään oli käytetty etiopialaisittain teff-viljaa. Erityiskiitokset lähetyssihteerille mahtavasta ideasta ja vaivannäöstä!

Sunnuntaina meidät siunattiin matkaan Lieksan kirkossa. Jukka saarnasi messussa ja messun jälkeen olimme mukana lähetystilaisuudessa sekä vielä iltatilaisuudessa.  Molemmissa paikoissa lähetyksen ystäviä oli  paikalla mukavasti ja tunnelma oli kodikas ja rohkaiseva.

Tässä vielä pätkä Pekka Simojoen laulua,  jonka Pohjois-Karjalan piirinjohtaja Ville lauloi meille Lieksassa.
" Jos nyt Jeesus uskon liekin sytyttänyt sinuun on, häntä seuraa, tie minne viekin. Et ole yksin, et ole turvaton. Herran liekin anna palaa! Anna kasvaa rakkauden, kunnes tuli valtaa alaa ja valo saapuu luo jokaisen."

Kiitos,  että olette lähettämässä meitä!

Helmi 2v ja työlupaprosessi

Meidän ihana Helmi täytti tammikuussa 2-vuotta ja juhlistimme synttäreitä perheen ja ystävien kanssa. Helmi nautti vieraista ja herkuista, myös lahjat olivat mieleisiä, erityisesti yksi uusi nukke on saanut  Helmiltä paljon hyvää hoitoa :) Helmin kasvaessa olemme huomanneet kuinka pitkä matka on kuljettu siitä, kun ensimmäisen kerran olimme ottaneet askeleen lähemmäksi lähetyskurssia. Helmin ollessa viikon ikäinen, olimme täällä Ryttylässä lähetyskurssihaastatteluissa. Sen jälkeen kävimme lähetyskurssin toisten kurssilaisten kanssa, joista tulikin meille läheisiä ystäviä. Pian tiemme erkanevat ja lennämme eri puolille maailmaa.

Viime päivinä olemme seuranneet muiden kurssilaisten lähtötohinoita, sillä osa heistä lähtee jo ensi viikolla kentälle. Sivusta seuratessa on tullut sellainen olo, että pääsisipä pian itsekin jo lähtemään. Samalla tajuaa myös sen suuren muutoksen, jonka edessä olemme. On ollut hienoa tutustua ihaniin ihmisiin ja huomata kuinka Jumala on eri tavoilla kutsunut meistä jokaisen työhönsä mukaan. Tuntuu haikealta hyvästellä läheisiksi tulleita kurssikavereita, niin tiiviisti olemme yhdessä viimeiset 1,5 vuotta eläneet.

Myös meidän lähtövalmistelut ovat täydessä käynnissä, parhaillaan työlupaa varten paperimme kiertävät jossain päin maailmaa. Ensiksi ne ovat menneet ulkoministeriöön, sieltä Etiopian suurlähetystöön Tukholmaan ja sitä kautta Etiopiaan. En tiedä kuinka kauan tuo prosessi kestää, mutta se selviää kevään aikana. Työlupien saaminen Etiopiaan ei ole itsestäänselvyys, joten jatketaan rukousta, että saisimme ne.


Kaisa

Hyvää alkanutta vuotta!

Uusi vuosi on vierähtänyt käyntiin ja on jo hyvässä vauhdissa. Jukka aloitti työt heti vuoden vaihteessa ja minä olen opetellut taas kotiäidin elämää. Alkuvuosi on mennyt lähinnä sairastellessa. Kaikki lapset ovat olleet vuorotellen kipeänä, korvatulehduksia, silmätulehduksia, kuumetta ja flunssaa... Mutta nyt olemme olleet jo muutaman päivän terveitä ja päässeet normaali arkeen kiinni. Olen iloinnut siitä, että saan taas viettää aikaa lasten kanssa ja puuhastella päivät heidän kanssaan. Toki päivät ovat myös voimia kuluttavia, kun kolme alle 4-vuotiasta pitää kiireisenä :) On ollut kiva, kun Jukka voi tulla ruokatauolla kotiin syömään ja saamme viettää pienen hetken keskellä päivää yhdessä koko perhe.

Viikkoa rytmittää päiväherho ja muskarit. Leevi aloitti viime viikolla seurakunnan päiväkerhon ja on viihtynyt siellä hyvin, kerho on kahdesti viikossa. Leevi jatkaa myös tuttua muskaria tiistai-iltaisin. Helmikin pääsi tänään ekaa kertaa muskariin minun kanssa. Helmi oli siitä tosi innoissaan! Ennen joulua Helmi oppi laulamaan ensimmäisiä lauluja ja muskarissa oli hauska laulaa ja leikkiä tuttuja sekä uusia lauluja. Helmistä on kasvanut myös aikamoinen tarinankertoja, kun on oppinut puhumaan pidempiä lauseita. Lennikin kasvaa ja kehittyy hurjaa vauhtia. Hän on touhukas vauva ja on oppinut liikkumaan lattialla selällään, jaloilla potkien. Hän osaa jokellella ja hymyillä meille valoittavasti :)


Tuleva kevät pitää sisällään myös Etiopiaan muuttoon valmistautumista sekä seurakunta- ja piirivierailuja. Kalenteristamme näet, missäpäin Suomea liikumme. Etiopiaan lähtöönkin valmistaudumme vähitellen. Viime viikolla teimme meille kaikille passihakemukset ja olemme tilannneet erilaisia papereita työluvan hakemista varten. Rokotusurakkaa aloitimme jo ennen joulua ja se jatkuu pitkin kevättä. Vähitelleen se muutto siis lähestyy!

Rukousaiheita:
- terveys (erityisesti lasten terveys)
- työlupaprosessi
- rokotukset
- Jukan työt

Kiitos perheemme joulumuistamisista, ne ilahduttivat kovasti! Tässä vielä pari kuvaa joulun ajalta.


-Kaisa